sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

RASKAS PUOLIMARATON YLIVIESKASSA



Puolimaraton


Eilen mainitsin Instagramissa, että viimeisin puolikas oli tähän astisista kisoistani rankin ja sitä se todellakin oli. Juoksin siis eilen puolimaratonin Ylivieskassa Kärkimaraton tapahtumassa. Kisaan ei ollut aikatavoitetta ja niinpä lähdinkin juoksentelemaan ihan fiiliksen mukaan. Kilsan kohdalla vilkaisin kelloa ja fiiliksellä tosiaan mentiin, ensimmäinen kilometri lipsahti keskivauhdilla 4:12/km! Oho, pikkuisen liian kova aloitus. Yritin siitä sitten hiljentää vauhtia, mutta kolmen kilsan kohdalla keskivauhti oli edelleen 4:18/km. Juoksu tuntui aika reippaalta, mutta jotenkin en saanut tuossa vaiheessa vielä vauhtia hiljennettyä tarpeeksi. Kympin väliaika oli noin 45:13. Nyt alkoi jo vähän hirvittää, vauhti oli liian kova ja varma hyytyminen edessä jossain vaiheessa. Edes kovempia treenikymppejä en ole ihan tuohon aikaan vetänyt. Tunnin kohdalla olin juossut reilut 13 kilsaa ja siinä se sitten iski. Olin aivan rikki ja poikki. Jäljellä olevat kilsat hirvitti, pääsisinköhän edes maaliin. Melkein itketti ja oksetti, mietin jopa voinko kävellä tai keskeyttää!! Mieli vaihteli laidasta toiseen ja yritin välillä tsempata, että 21 kilsaa kyllä jaksaa maaliin, vaikka olisi kuinka poikki. Pitää vaikka yrittää hölkätä loppu matka hitaasti, jos ei muuten jaksa. Toisaalta ajattelin, että jos haluaa hyvän ajan, niin nyt on vain kärsittävä ja ettei kisassa tarvitsekaan tuntua hyvältä. Välillä olo oli aika epätoivoinen ja mielialasta kertoo sekin, että noin viidentoista kilsan kohdalla ohi juossut mies yritti tsempata, että jaksaa jaksaa ja hänellekin vain tiuskaisin, että v***u nyt ei jaksa. Jäljellä olevat kuusi kilsaa tuntuivat loputtomilta. Loppuaikaa en pystynyt enää ajattelemaan, koska enää ei auttanut kuin yrittää selviytyä maaliin saakka. Kilsavauhdit aina vilkaisin, mutta yhtään kovempaa en olisi enää päässyt tai uskaltanut juosta, joten ei niilläkään ollut enää mitään merkitystä. Odottelin jo, että kohta kaikki pyyhkäisee kevyesti ohitse. Jos näin olisi käynyt, olisin saattanut lyyhistyä siihen paikkaan. Ehkä muutkin olivat kuitenkin hyytyneet, koska vaikka oma vauhtini hidastui, ei kukaan enää mennyt ohi ja itse pääsin viimeisillä kilsoilla vielä muutamasta miehestä ohitse. 

Yleensä olen puolikkailla kyennyt ihan hyvään loppukiriin, mutta nyt ajattelin vielä viimeiselläkin kilsalla, että lähteeköhän kohta jalat alta vai pääsenköhän maaliin. Lopulta kuitenkin olin maalissa ja aika näytti 1:37:47. Ensimmäinen ajatus oli, että nyt ei kisoja vähään aikaan. Olin niin poikki, että aluksi en kyennyt kuin istumaan ja makaamaan paikoillaan. Pienen tankkauksen jälkeen kuitenkin piristyin ja pian jo kuulin omaa nimeäni kuulutettavan, kun pyydettiin valmistautumaan palkintojen jakoon. Sijoitus oli eilen kolmas :) Vaikka kisa oli aika hirveä, niin loppuaikaan on oltava tyytyväinen. Tämä oli toiseksi paras puolikkaan aikani ja jäi kuukauden takaisesta ennätyksestä vain minuutin. Jälkikäteen olen tyytyväinen myös siihen, että sain taisteltua kisan loppuun asti. Tämä todellakin oli tähän astisista kisoista pahin. Hieman olin yllättynyt, että lopulta aika oli noinkin hyvä. Ennätystä voisi siis yrittää niinkin, että alussa juoksee tosi reippaasti ja lopussa sitten vaan yrittää taistella maaliin. Tosin tätä taktiikkaa en suosittele, enkä toivottavasti ihan vastaavaa tule itsekään enää kokeilemaan.

Puolimaraton


Mitäs tästä kisasta voisi ottaa opikseen? Ainakin sen, että vaikka tavoiteaikaa ei olisikaan, niin on hyvä miettiä, mikä on se aika mitä kovempaa ei ainakaan kisan alussa kannata juosta. Jatkossa on siis kytättävä tarkemmin kelloa, ettei vauhti karkaa liian kovaksi. Lähiaikoina olen ollut aika fiiliksissä vk-treeneistä ja parantuneista vauhdeista, joten taisin vähän ajattelematta lähteä samalla fiiliksellä tähänkin kisaan. Toisaalta olen sitä mieltä ettei kisoihin lähdetä säästelemään ja välillä on kokeiltava reippaampiakin vauhteja. En olisi esimerkiksi uskonut, että pystyn vielä juoksemaan puolikkaat 4:36/km keskivauhdilla, mutta sillä nämä viimeiset ovat nyt menneet. Vaikka kisaviikon olinkin ehkä vähän normaalia väsyneempi, niin luulen hyytymisen johtuneen pääosin tuosta liian kovasta aloituksesta. Aluksi mietin, miten uskallan enää lähteä puolikkaalle, jos ne ovat jatkossakin näin hirveitä, mutta ehkä tasaisemmalla ja rauhallisemmalla vauhdilla tämäkin kisa olisi ollut erilainen.

Opiksi otin myös sen, että jos lähdössä asteita on kymmenisen, niin minulle ainut oikea vaatetus on shortsit ja t-paita. Matkalla kisapaikalle nukahdin ja perillä tärisin kylmyydestä. Niinpä päätinkin laittaa kisaan pitkähihaisen, jonka onneksi kuitenkin viime minuuteilla vaihdoin t-paitaan. Kisan aikana aurinko tulikin esiin ja lämmitti selvästi. En ole kovin hyvä juoksemaan lämpimissä keleissä ja pitkähihaisessa olisi varmasti tullut aivan liian kuuma. Tällä kertaa pieni tuuli tuntui kivalta ja auttoi selvästi siihen ettei tuntunut liian kuumalta.

Mitäs jatkossa? Viimeinen kuukausi sisälsi kolme kisaa, joten nyt voisin ainakin hetken keskittyä vain treenaamiseen. Ehkä sellaiset kevyet pitkät lenkit voisivat vaihteeksi olla ihan kivoja :) Ensi viikko sisältää ainakin hierontaa ja muutenkin sellainen palautteluviikko voisi tähän saumaan olla nyt ihan paikallaan.

8 kommenttia:

  1. Onnea mahtavasta taistelusta! Hieno juoksu ja kunnialla maaliin! Tuli mieleen oma edellinen puolikas, jossa mulla kävi ihan samalla lailla vauhdinjaon kanssa: kisahuumassa lähdin ihan liian lujaa, joskaan en läheskään noin lujaa kuin sinä :) mulla jäi kisasta kamala halu päästä juoksemaan uudestaan, että saisi säästettyä voimia kunnon loppukiriin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) Kyllä mullakin on jo mieli muuttunut eli pitää järkevämmällä juoksulla yrittää tuosta vielä parantaa :)

      Poista
  2. No huh! Onnea podium-sijoituksesta ja komeasta ajasta tietysti myös! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Nyt vähän toipumista ja sitten uusia suunnitelmia.

      Poista
  3. Vautsi, hieno aika ja tuli kirjaimellisesti taistellen! Onnittelut sijoituksesta! :) Itselläkin usein kolkuttaa ajatus juuri kisoja ajatellen, että pitäisi rohkeasti kokeilla hieman kovempaa keskivauhtia ja uskaltaa ottaa vielä enemmän irti. Kisailetko vielä kesällä vai ovatko seuraavat vasta syksyllä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Loppu oli kyllä yhtä taistelua! Seuraavaa kisaa en ole vielä päättänyt, mutta luulen, että en jaksa sitä ihan syksyyn asti odotella. Nyt kuitenkin aluksi hieman treeniä lisää. Jos tulee kuuma kesä, niin sitten voi olla että kisat venyvät lähemmäksi syksyä.

      Poista
  4. Onnea mahtavasta ajasta ja juoksusta! Oma enkka 1.58, aika kaukana sinun vaihdistasi! Oli ilo tavata eilen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hieno on sinunkin aikasi :)
      Kiva oli tavata, ehkä tapaamme vielä uudestaankin :)

      Poista