torstai 2. helmikuuta 2017

SEITSEMÄN KILSAA

Jo ennen kuin pääsin synnytyksen jälkeen taas juoksemaan, päätin asettaa pieniä tavoitteita matkalla kohti parempaa kuntoa. Tämä on hyvä taktiikka, koska näin saa onnistumisen tunteita useammin, eikä haaveile vain pitkistä lenkeistä tai tietystä vauhdista. Nyt tavoitteena on lisätä viikoittain aina kilsa viikon pisimpään lenkkiin.

Eilen äitini tuli puolenpäivän aikaan vahtimaan pikkuista, joten pääsin lenkille kaksin koiran kanssa. Vaunulenkeillä kuljetaan usein pyöräteitä pitkin, joten eilen piti hyödyntää tilaisuus ja suunnata koiran kanssa poluille. Lenkki oli kaikin puolin onnistunut ja tämän viikon tavoite eli seitsemän kilsaa tuli täyteen :) Alunperin olin ajatellut lyhyempää lenkkiä tai juoksun ja kävelyn yhdistelmää, mutta juoksu kulkikin eilen kevyesti. Metsässä ja sen jälkeen jäällä oli kiva juoksennella, vaikka ajoittain saikin olla tarkkana, että pysyy edes pystyssä. Muutamat ylämäet ja jäällä hieman pehmeä alusta myös pitivät huolen siitä, että lenkki tuntui ihan kunnon treeniltä. Kokonaisuudessaan liikuttiin tunti, kun seitsemän kilsan jälkeen käveltiin loppumatka kotiin. 


Lenkin ja suihkun jälkeen poju söi ja menikin samantien nukkumaan. Minä ehdin siis syödä rauhassa ja ottaa itsekin tunnin päikkärit. Täällä siis kaikki kunnossa, kun sai juosta, syödä ja nukkua :)

4 kommenttia:

  1. Hienosti vedetty! Sulla on siellä pohjalla niin rautaisa kunto, ettei kestä kauan houkutella sitä esiin :) ja mitäpä sitä ihminen muuta tarvitsisi kuin unta, ruokaa ja juoksua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo nuo asiat kun on kunnossa niin hyvin menee :)
      Kivaa viikonloppua!

      Poista
  2. Jes!:) Hyvältä kuulostaa ja viimeiselle lauseelle peukut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, joo kaikki noi kolme juttua on mulle aika tärkeitä :)

      Poista